Kolmen viikon kuluttua, lauantaina 26.11. pelattavan retropelin pelaajaesittelyt ovat edenneet kolmeen todelliseen legendaan! Kaukalossa nähdään tuolloin joensuulaiskiekkoilijoiden kovinta ydintä edustavat Seppo Repo, Yrjö Hakulinen sekä Erkki Mononen. Ensi viikon keskiviikkona Jokipojat julkaisee loppujenkin legendojen nimet, ja tuolloin luvassa on todella kovaa tavaraa! Tässä kuitenkin jo esimakua tulevasta:
Seppo Repo (s. 1947) on yksi kaikkien aikojen parhaista joensuulaislähtöisistä jääkiekkoilijoista – ja A-maaotteluiden määrällä mitattuna jopa selkeä ykkönen. Hyökkääjä Repo edusti Suomea peräti 170 A-maaottelussa (tehot 39+26) pelaten maajoukkueessa kahdeksat MM-kisat ja yhdet olympialaiset (1972).
Revon viimeiseksi kaudeksi Joensuussa jäi 1966–67, jolloin hän pelasi Kiekko-Pojissa Suomen sarjaa. Revon ensimmäinen etappi oli Savonlinna, jossa hän oli heti nostamassa SaPKoa SM-sarjaan. Sittemmin ”Hodo” edusti pääsarjatasolla myös Jokereita, Karhu-Kissoja, HJK:ta ja TPS:ää, jonka riveissä hän juhli myös uransa ainoaa Suomen mestaruutta. Repo oli kaudella 1975–76 turkulaisseuran paras pistemies ja iski toisessa finaaliottelussa Tapparaa vastaan jatkoajalla historian ensimmäisen SM-liigakauden päättäneen osuman.
Seuraavaksi kaudeksi Repo siirtyi Pohjois-Amerikkaan pelaamaan tuolloin NHL:ää haastamaan pyrkineeseen WHA-liigaan. Kausi Phoenix Roadrunnerin riveissä sujui hienosti, ja Repo iski 80 ottelussa tehot 29+31. Seuraavaksi kaudeksi Repo palasi kuitenkin takaisin Suomeen, mutta sittemmin veri veti jälleen maailmalle: myöhemmällä urallaan Repo ehti pelata myös Japanissa (!), Saksassa ja Tanskassa.
Repo lopetti pelaajauraansa vasta 41-vuotiaana, Kiekkoreippaan divarijoukkueessa keväällä 1989. Repo pelasi urallaan SM-sarjassa/liigassa kaikkiaan 375 ottelua tehoin 247+162. Pelaajauransa jälkeen mies ehti toimia pitkään valmentajana, ja palasipa Repo vielä kerran kotikaupunkiinsakin: ”Hodo” luotsasi Jokipoikia 1. divisioonassa kaudella 1999–2000.
Erkki Mononen (s. 1943) on kuuluisan joensuulaisen Monosen veljessarjan ensimmäinen jääkiekkoilija, joka nousi taitojensa ansiosta valtakunnallisestikin tunnetuksi. Kettuvaaran kentältä pelinsä aloittanut hyökkääjä ehti kokea Joensuun Kiekko-Poikien paidassa 1960-luvun alkupuolella kahdet SM-sarjakarsinnatkin, kunnes siirtyi Lahden Reippaan SM-sarjajoukkueeseen vuonna 1965. Mononen pelasi pääsarjatasolla kevääseen 1972 asti, josta kolme viimeistä kautta Helsingin Jokereissa. Yhteensä 158 otteluissa syntyi tehopisteet 70+34.
Erkki Mononen edusti Suomea myös kahdesti (1966 ja 1971) jääkiekon MM-kilpailuissa. Viimeiset vuotensa Mononen kiekkoili jälleen Reippaassa, ja pelaajaura päättyi kevääseen 1976, jolloin lahtelaisseura juhli paluuta SM-liigaksi muuttuneeseen maamme pääsarjaan.
Yrjö Hakulinen (s. 1952) nousi Joensuun Kiekko-Poikien edustusjoukkueeseen kaudeksi 1970–71 ja pääsi heti juhlimaan nousua SM-sarjaan. JoKP:n visiitti pääsarjatasolle jäi yhden kauden mittaiseksi, mutta Hakulinen pelasi kotikaupungissaan vielä vuoden ennen siirtymistään muualle.
Hyökkääjän tie vei ensin kahdeksi vuodeksi Tampereelle Kooveen SM-sarjajoukkueeseen. Sieltä hän jatkoi matkaa Lahden Kiekkoreippaaseen, jonka paidassa Hakulinen sai juhlia toistamiseen heti sarjanousua. Hakulinen kuului Reippaan liigajoukkueen runkomiehiin peräti kuuden kauden ajan, kunnes hän siirtyi Hämeenlinnan Pallokerhon 1. divisioonajoukkueeseen. Tuloksena oli jälleen liiganousu heti ensimmäisellä yrittämällä!
Hakulinen pelasi HPK:ssa vielä kauden liigaa, kunnes iski luistimet naulaan keväällä 1984. Yrjö Hakulinen pelasi urallaan SM-sarjassa/liigassa kaikkiaan 324 ottelua ja iski niissä yhteensä tehopisteet 116+143. Suomen A-maajoukkuepaidan hän puki päälleen kahdesti, ja B-maaotteluita kertyi tilille 19.